Osataanko Suomessa tarvita ulkomaalaista työvoimaa?
Yliopistokurssillani opiskelijat pohtivat työperäistä maahanmuuttoa. Yli sadan esseen joukosta yhdistelen tähän muutamia ajatuskulkuja, jotka painottavat ulkomaisen työvoiman tärkeyttä Suomen kilpailukyvylle. Avainasemassa ovat työnantajat, joiden tulisi oivaltaa tähän liittyvät mahdollisuudet.
Työperäiseksi maahanmuutoksi ei virallisesti lasketa Euroopan yhteisillä työmarkkinoilla toimivia henkilöitä vaan EU:n ulkopuolelta tulevat. Näihin sovelletaan Suomessa ns. työvoiman tarveharkintaa eli viranomaisten on tutkittava onko Suomessa tarvetta tällaiselle työvoimalle kun huomioidaan kotimainen työvoiman tarjonta. Tähän ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyvään hidasteeseen ovat puolueet ottaneet kantaa mutta järjestely on edelleen voimassa, tosin ns. huippuosaajien kuten muusikkojen tai tutkijoiden suhteen sitä ei sovelleta. Tarveharkintaa perustellaan etenkin suomalaisen työvoiman työnsaantimahdollisuuksien turvaamisella. Tätä järjestelyä pääosa opiskelijoista pitää nykyajan maailmassa tarpeettomana byrokratiana, ja vastuuta maahan tulevien työntekijöiden työoloista ja palkkatasosta oltiin mieluummin siirtämässä yrityksille ja ay-liikkeelle. Toki monet nostavat esiin esim. riskit harmaiden työmarkkinoiden kasvusta.
Lähes kaikki kirjoittajat ovat sitä mieltä, että työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan työvoiman tarjonnan ns. kohtaantohaasteen vuoksi. Laajasti ymmärretään, että työvoiman tarjonta ja sen tarve eivät läheskään aina kohtaa. Näin syntyy jatkuvasti tarvetta ulkomaalaiselle työvoimalle hyvinkin monenlaisissa erilaisissa työtehtävissä, eikä ainoastaan niissä matalapalkkatöissä, joita suomalaiset eivät enää suostu tekemään. Monet vaativat poliitikoilta tämän tosiseikan myöntämistä, sekä nykyistä rohkeampaa, avoimempaa ja päättäväisempää työperäistä maahanmuuttoa koskevaa politiikkaa Suomen kilpailukyvyn edistämiseksi. Suomessa on tietyillä toimialoilla paljon "hyvää pohinää", mutta väen ja näkökulmien vähäisyyttä opiskelijat (joista monet jo työelämässä mukana) pitävät silti yhtenä kilpailukyvyn lisäämisen rajoitteena. Tiedossa on, että pk-sektori alkaa olla yhä tärkeämpi viennin veturi, ja etenkin innovaatioyrityksissä asenteiden uskotaan olevan myönteisempiä koulutetulle ulkomaalaiselle työvoimalle kuin perinteisillä toimialoilla ja suurissa organisaatioissa.
Opiskelijat ovat kuitenkin paljolti huolissaan siitä, kuinka Suomi kykenee houkuttelemaan kulloinkin tarvittua ulkomaalaista työvoimaa, mukaan lukien myös EU:n yhteisillä työmarkkinoilla toimivat. Suomen investointiympäristön, toimialoja ja kilpailukykyä koskevan keskusteluilmapiirin sekä laajemmin kulttuuriympäristön arvellaan olevan vähemmän houkutteleva kuin Suomessa yleensä kuvitellaan. Luonnon- ja rakennetun ympäristön karuus ja kaupunkikulttuurin nuoruuskaan ei välttämättä ole houkutin kuin joillekin.
Huolta kannetaan myös siitä, osaako suomalainen työelämä ja yritysten johto näköalattomuudessaan tai turhassa varovaisuudessaan edes tarvita oikeanlaisia henkilöitä. Useassa esseessä nostetaan esiin se, kuinka Suomen vienti tarvitsisi maahan ulkomaalaisia nimenomaan myyntiin ja myynnin innovaatioihin, esimerkiksi espanjalaisia sellaisiin yrityksiin joiden vientiponnistelut suuntautuvat espanjankielisiin maihin. Useilla työelämässä olijoilla on jo kokemustakin siitä, että suomalaiset yritysyhteisöt alkavat sietää yhä enemmän henkilöitä, jotka eivät puhu suomea. Suomenkielen hallinnan vaatimus on siis näin ajateltaessa myytti, joka ehkäisee rekrytointeja ulkomailta.
Työmaailmaan tuleva kouluttautuva sukupolvi näyttäisi esseiden perusteella olevan valmis tukemaan poliittisia avauksia työperäisen maahanmuuton ja kansainvälisen työvoimadynamiikan edistämiseksi. Pääviesti kuitenkin kohdistuu työelämän johdolle ja asiantuntijoille, joiden tulisi nähdä vieraiden kulttuurien sopivasti koulutetut ja kokeneet edustajat mahdollisuutena. Valmius kansainvälisiin monikulttuurisiin työyhteisöihin on laajaa. Samalla on selvää, että yhä useammat valmistuvat maisterit myös ajattelevat työskentelyä ulkomailla luontevana osana tulevaa työuraansa.
”matalapalkkatöissä, joita suomalaiset eivät enää suostu tekemään”.
Tuohan on täyttä valetta. Jos tuolaisia hommia on niin se johdu siitä, etteikö suomalaiset suostuisi tekemään, vaan siitä, ettei siellä missä töitä on tarjolla ole suhteessa palkkaan järkevän hintaisia asntoja, kun asuntojonoissa annetaan etusija……..
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä, kyllä puhut asiaa. Ja rakennushankkeet pääkaupunkiseudulla pahasti myöhässä.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä varten kaikkien pitää kasaantua samoihin paikkoihin?
Ilmoita asiaton viesti
No, kun täällä on paljon hampurilaisten kuluttajia, joukkoliikenteen asiakkaita, liikehuoneistoja ja julkisia tiloja siivottavana jne. Ne matalapalkkatyötkin ovat täällä, missä muukin tuottava työ.
Ilmoita asiaton viesti
Ennen kaunis Tampereen kaupunkikin turmellaan liialla rakentamisella.
Ilmoita asiaton viesti
Talouden realiteetit eivät ole tuttuja suurelle osalle. Kaupungistumista estetään, vaikka se on paitsi luonnollista myös talouden moottori.
Vastaavasti korostetaan tuotanto ja raaka-aineita. Jopa hallitus alentaa palkkoja kilpaillakseen kiinalaisten kanssa, vaikka taloudellinen arvo syntyy tuotekehityksessä ja markkinoinnissa patenttien ja tavaramerkkien kautta realisoituen vain myynnissä.
Kone on loistoesimerkki. Business pyörii ympäri maailman. Nokia: Salon juna oli kansainvälinen- ja aikaahan hitaassa junassa riitti tutustua.
Palvelut, khvinkeitto, tasaa tätä hyvinvointia koko kansalle. Sisämarkkina on tärkeä. Edellinen hallitus aloiti kurjuuden tappamalla sisämarkkinan veroilla. Tämä taitaa tuhota loput palkanalennukselle.
Tätä varten soisin minun Suomeni olevan avoin maa, johon pyritään asumaan, tekemään työtä. Viisautta on maailmalla. Työvoiman tarveharkinta ei istu tähän. On helpompaa palkata suoraan virolainen yritys kuin ulkomaalainen töihin. Ja samaan aikaan toiset vain ylittävät rajat vapaasti.
Työvoimalle esteenä ovat palkat, verotus, palveluiden tarjonta (kyllä, muualla on enemmän ja parempaa), ostovoima. Ja ilmasto.
Pakolaiset? Toivottavasti kukaan ei enää sotkisi hädänalaisia, siirtolaisia ja kestävyysvajetta. Vahva suomi voi auttaa.
http://yle.fi/uutiset/tem_turvapaikanhakijoista_va…
Nämä tulijat eivät auta vuosikymmeniin eivätkä ole edes pääosin hädässä.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä ongelma on suomen TYÖPERÄISEN MAAHANMUUTON suhteen,korkeasti koulutettujen työntekijöiden palkkaamisessa,jos tarvitaan?Ei mikään.Matalapalkka alat joista puhutte,mitä tarkoitatte tällä? EK:n ja hallituksen keksintöäkö,jossa valehdellaan ettei suomalaislle kelpaa mm.siivous,hoitoalan,kokkien,autokuskien,sairaanhoitajien jne.duunit joita HE pitävät matalapalkka-aloina,ja joissa ei tarvita kuulemma edes kielitaitokaan.Näille alle 2000kk.olevia palkkoja kun ei ole olemassakaan,joten nämä matala palkka -alat ovat siis ilmaisduuneja,ja niihin tarvitaan sitä nopeampaa lupaa saada tuoda suomeen ilmaista orjatyövoimaa,joka voidaan sitten potkia pellolle,kun tarvetta ei enää ole.
Kukaan ammattilainen ja koulutettu ei lähde mihinkään maahan,ellei palkka ole kohdillaan. AIVAN SAMA MISTÄ MAASTA ON KYSE,SUOMI EI OLE MIKÄÄN POIKKEUS TÄSSÄ.
”Työperäiseksi maahanmuutoksi ei virallisesti lasketa Euroopan yhteisillä työmarkkinoilla toimivia henkilöitä vaan EU:n ulkopuolelta tulevat”
Mistä tuo on revitty?
On vinha ero siinä,tullaanko tänne duuniin,vai sos.avustuksilla loisimaan,ja työperäiset maahanmuuttajat ovat niitä,jotka hankkivat itse asuntonsa ja hoitavat muuttoon liittyvät asiansa,kuten suomalainen kun menee es.saksaan tai englantiin duuniin.
Nopeaan kun käy tekstin läpi,tulee mieleen lähinnä hallituksen ja ekn mainos,jossa ulkomaalaistaustaista työvoiman tarvetta kaupataan suomalaisille,ja kauppamiehenä toimii konsultti joka kouluttaa firmojen johtajia..??
Mitä tulee tekstin muuhun osaan,suomessa tarvitaan koulutusta joka vastaa näihin haasteisiin,eli hallitus joka elää 1940 pakkoruotsineen ynm.estoineen uudistaa peruskoulua,on vika siellä.MIKÄÄN ei estä yrityksiä palkkaamasta tarvitsemiaan henkilöitä,ja ulkomaille kauppaa käyvät osaavat kyllä palkata oikeat typit,kielitaitoineen,oikeille paikoille.Eihän bisnestä käydä suomen kielellä,eikä ruotsinkielellä.Ei suomeen tulevien alan ammattilaisten tarvitse mitään suomea osata,mistä tämä oikein on revitty?Ei kukaan päätä sitä kuka kenet palkkaa,jos alan tekijä.Halpatyövoima erikseen,eli se johon hallitus ja ek haluaisi vapauden tuottaa näitä matala palkka-alan ihmisiä,muka paikkaamaan työvoimapulaa,ja tekemään duuneja ”jotka suomalaisille eivät kelpaa..”Seuraavaksi kai väitetään ettei suomessa ole ulkomaalaistaustaisia duunissa ja ettei heitä ole minkään firman kirjoillakaan.
Aika paha,kun ajattelee kuinka suomesta on myyty monikansallisille firmoja,valtion omaisuutta ,sos-terveydenhoidon firmoja,sairaaloita jne.jne.joita johtavat ulkomaalaiset omistuksillaan.Suomen päässä istuvat ne suojatyöpaikkalaiset koska he hoitavat hallituksen kanssa tämän pään.
Ilmoita asiaton viesti
Puheenvuoron huolen aiheena on lähinnä koulutetun ulkomaisen väen saatavuus ja käyttö työelämässämme, joka ei ole niin itsestään selvää kuin annat ymmärtää.
Ilmoita asiaton viesti
Markkinataloudessa ei ole mistään pulaa, pitää vain maksaa mitä markkinoilla pyydetään
Suomeen tuotiin n 1000 erityisosaajaa EUn ulkopuolelta , jokainen luvan hakija sai luvan, yhtään ei hylätty
Suomessa ei ole mitään rajoituksia tuoda maahan erityisosaamista
Paitsi palkanmaksuhalu
Ilmoita asiaton viesti
Ei pelkästään akateemisille aloille vaan myös tiettyihin perusduuneihin joihin ei riitä tarpeeksi kotimaista työvoimaa vaikka koulutusta on viime vuosina lisätty. Niinpä sellaiset alat työllistävät sekä Suomessa jo asuvia, alkuperästä riippumatta, sekä muualta tulevia.
Esimerkkinä erikoistuneet alat kuten laivanrakennus ja energiantuotanto joissa ainakin näillä nurkilla työyhteisöt kansainvälistyvät jatkuvasti.
Yksityistä vuokrantarjontaa tarvitaan toki enemmän. Työttömät ja opiskelijat eniten hakeutuvat yhteiskunnan tarjoamiin vuokra-asuntoihin, kun taas vakituisessa työssä jo olevat katselevat asuntoa vapailta markkinoilta jossa tarjonta on monipuolisempi, sijainnit usein parempia yms.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä olen kuullut samanlaisia viestejä. Esimerkiksi kätevistä metallimiehistä (vaikkapa työkalujen valmistamiseen kykenevistä) on siellä täällä pulaa ja kokemusta on, että esim brittejä on tällaisiin löydetty. Vaan viihtyvätkö, se onkin jo eri juttu.
Ilmoita asiaton viesti
Espanjasta tuoduista sairaanhoitajista kolmannes palasi vuoden aikana. Loppujen osalta kotoutuminen on edelleen kesken. Luultavaa on, että noin puolet jää.
Ikävää on, ettemme edelleenkään koulutettuja sairaanhoitajia arvosta. Nuo koulutetut hoitajamme elävät edelleen palkkakuopassaan. Uusia hoitajia tarvitaan enemmän kuin palkkakuoppa-ala pystyy houkuttelemaan.
Ilmoita asiaton viesti
Somaleita ollut tarjolla 90-luvulta lähtien. Montako heistä yksityinen ulkomaalaisia haluava työnantajasektori on palkannut?
Ilmoita asiaton viesti
Tärkeä kysymys. Turvapaikan saaneet ovat toki hiukan eri juttu kuin työperäinen maahanmuutto. Kanadan maahanmuuttopolitiikka on ymmärtääkseni koettanut yhdistää näitä kahta järjestelmää lisäämällä turvapaikan saaneiden valintaan työmaailman tarpeita, mutta en tunne asiaa paremmin.
Ilmoita asiaton viesti
Monelle avustuksilla ja korvauksilla eläminen on kannattavampi vaihtoehto kuin työn tekeminen. Yksinkertainen syy miksi meillä on ns. työvoimapula.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on totta. Sillä varauksella, että ei puhuta yksinelävistä. Nimittäin nuo kannustinloukut ovat todellisuutta vasta silloin kun on huollettavia. Silloin alkaa tulla näitä kannustinloukkuja. Yksinhuoltajakorotus, kotihoidontuki, korotettu asumistuki, ruokot, kotihoidotuen kuntalisä ja mitäs niitä nyt onkaan. Lapsi saattaa nostaa noita korvauksia yli tuhannella eurolla kuukaudessa, verrattuna yksineläjään.
Yksineläjällä ei ole olemassa minkäänlaisia kannustinloukkuja. Jos joku tietää sellaisista, niin kertokaa ihmeessä.
Ilmoita asiaton viesti
”Yksinkertainen syy miksi meillä on ns. työvoimapula.”
Juupa joo. 5 miljoonan ihmisen valtakunta ja yli 500 000 työtöntä ja silti työvoimapulasta höpistään.
SOTA ON RAUHAA, VAPAUS ON ORJUUTTA, TIETÄMÄTTÖMYYS ON VOIMAA! Kirjoitti Orwell tunnetussa romaanissaan, ja olisi voinut kirjoittaa että kasinokapitalismin loppuliun aikoina ”Yli 20% työttömyys on työvoimapulaa.”
Ilmoita asiaton viesti
Monet opiskelijatkin olivat tehneet tämän saman havainnon. Kannustinloukut lienevät totta ainakin joissakin tilanteissa. Onkohan asiaa kukaan osannut tarkkaan arvioida millaisissa ja kuinka usein?
Ilmoita asiaton viesti
Eilen oli juttu työttömien verotuksesta.
Vähennykset tekevät pienituloisen työssäkäynnin hyvin houkuttelevaksi.
Ei toimi.
Ilmoita asiaton viesti
Valitettavasti olet tehnyt yksinkertaisen päätelmän verotusta painottaen. Tuntemani ihmiset tekevät laskelmat nettotuloista. Kaikki saatavat avustukset lasketaan nettona. Palkkanetto saadaan, kun palkkanetosta vähennetään muut työntekoon liittyvät kulut kuten lasten päivähoitomaksut, työmatkakulut. Kun tästä palkkanettonetosta vähennetään avustusten netto, niin saadaan työnteon palkka nettona, jonka perusteella mennään töihin tai ei. Edellyttäen, että työpaikka on löydettävissä.
Ilmoita asiaton viesti
Lisäksi fakta on, että väestö vanhenee, vuosi vuodelta. Suomessakin.
Ikäpyramidi siirtyy joka vuosi iäkkäämpään suuntaan.
Siitä seuraa yksinkertainen tosiasia:
Tämän TED-puheen mukaan meillä länsimaissa tulee olemaan vakava pula osaavasta väestä vuosina 2025-2030.
Tietenkään ei voi sanoa, miten tekniikan nopea kehitys siihen vaikuttaa. Robotiikka, automaatio, toimistoautomaatio ja teköäly ainakin vaikuttavat voimakkaasti. Ehkä peräti niin päin, että osaamista niillä aloilla tarvitaan ainakin lähivuosina paljon enemmän.
Kehitys jatkuu nopeana lähivuosinakin. Se ainakin on varmaa.
Ilmoita asiaton viesti
Väestön vanhenemisesta sen verran, että eläkeikään tulevat ikäluokat ovat jo alkaneet pienentyä. Lisäksi meillä on nostettu eläkeikää. Keski-iän nousu on nyt ainoa tekijä joka nostaa vanhusväestön määrää, mutta ei läheskään siinä suhteessa kuin nuo mainitsemani alkavat sitä vähentää. Tämä selviää helposti tilastokeskuksen väestörakenne taulukoista.
Kun katsoo sitten työpaikkojen määrän kehitystä, niin ei sieltäkään oikein löydy mitään mikä viittaisi tulevaan työvoimapulaan, sillä työpaikkojen määrä laskee vuosi vuodelta.
Tuota työvoimapulaa on lupailtu viimeset neljä vuosikymmentä, eikä sitä ole ikinä tullut. Eikä tule. Mitä nyt on kohtaanto-ongelmia työpaikkojen ja tekijöiden kesken, niin ne eivät johdu potentiaalisen työvoiman määrästä, vaan on seurausta idiootista politiikasta. Tuota asiaa on taas vaikea korjata maahanmuutolla.
Ilmoita asiaton viesti
Ehdotan, että sittenkin katsot tuon linkitetyn TED-puheen.
Sen argumentointi vaikuttaa hyvin vakuuttavalta.
Toki, jos löydät selkeät faktat, jolla osoitetaan Rainer Strack:in TED-puheessa esitetyt asiat vääriksi, ne olisi mukava lukea luotettavien lähteiden kautta. Eli ”linkit olis kiva”.
Kunnioitan toki mielipidettäsi. Faktat nyt vaan näyttävät aika selkeiltä.
En erityisesti ota kantaa, että kuinka Suomessa tulisi toimia osaavien ihmisten työvoimapulan kanssa. Vaikuttaisi tällä tietoa siltä, että osaajista tulee olemaan kova kilpailu, ihan koko maailmassa siis. Ehkä Suomessa kannattaa toimia ennakolta, ennen kuin on ”tilanne päällä”.
Ja maailma vaikuttaa hyvin rajattomalta, tässäkin mielessä. Ehkä hyvä niin.
Riskinä vaan on, että ”kauas osaava työvoima saattaakin karata, yks kaks yllättäen”.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo linkitetty puhe on samaa potaskaa tulevaisuuden työvoimapulasta mitä on jauhettu tuo mainitsemani 40 vuotta. Joten se siitä.
Siiten tulee tämä käsite ”osaavien ihmisten työvoimapula” mitä tarkalleen ottaen tarkoitat tällä? Minkälaisista osaajista nyt sitten tulee pula.
”Vaikuttaisi tällä tietoa siltä, että osaajista tulee olemaan kova kilpailu, ihan koko maailmassa siis”.
Omille putkiaivoilleni tuottaa ylivoimaista tuskaa tajuta tuo. Kun koulutuksen määrä ja laatu lisääntyy koko ajan ja ihmisen tekemän työn määrä vähenee, niin miten ihmeessä tuollainen voisi mitenkään toteutua?
”Ehkä Suomessa kannattaa toimia ennakolta, ennen kuin on ”tilanne päällä””.
Miksi? EU:ssa on tällä hetkellä tietääkseni minimissään 22 miljoonan työttömän reservi. Jotka ovat varmaankin valmiita siirtymään töihin tänne, jos 1) täällä vain olisi palkallisia työpaikkoja 2) muut olosuhteet olisivat kunnossa. Onko siis järkevää haalia tänne työttömiä varastoon, kun työttömyys nyt kuitenkin vahvistamattomien tietojen mukaan jonkilaisia kustannuksia aiheuttaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ok. Ymmärrän mielipiteesi.
Ja toki saat olla eri mieltä, kuin vaikkapa HR-ammattilainen TED-puheessaan. Se kannattaa kyllä katsoa. Sen argumentit vaikuttavat aika tarkkaan selvitetyiltä.
Asia-argumentit toimivat helposti paremmin, kuin ”joten se siitä” argumentointi. Hyvää yötä.
Ilmoita asiaton viesti
http://www.findikaattori.fi/fi/14
Tuolta löytyy vastaava kuvaaja Suomesta, kuin mikä on tuossa SAKSAN tilannetta kuvaavan linkkisi pohjana. Kuten näet, niin Suomessa ei ole mitään romahdusta noiden 55 vuotiaiden kohdalla, kuten Saksassa, joten tuo koko linkki ei kerro Suomen tilanteesta.
Ilmoita asiaton viesti
Lainaus laittamastasi linkistä:
”20–64–vuotiaiden määrä vähentynyt jo viitenä peräkkäisenä vuotena”.
Ja se on se ongelma.
Koska:
Sama tapahtuu kaikissa länsimaissa: Eli työikäisen väestön määrä vähenee, aluksi hiljakseen. Koska: Vaikka syntyvyys nousisi erittäin voimakkaasti juuri nyt ja tänään, se vaikuttaisi työikäisten määrään aikaisintaan vuonna 2036, eli silloin, kun tänään syntyvät ovat 20-vuotiaita.
Ja Kuten Rainer Strack TED-puheessaan kertoo, työvoiman väheneminen näyttää muodostuvan työvoimapulaksi vuosina 2025-2030.
Kiinnostava aihe sinänsä, suuntaan huomioni toisaalle. Ehkäpä sinun kannattaisi katsoa se TED-puhe, koska aihe sinua kiinnostaa.
Kuvaaja, jota linkittämäsi findikaattori näyttää, kertoo vuoden 2014 tilanteesta, Suomessa.
Joka siis ei ole kuvaus tilanteesta vuosina 2025-2030. Eli se linkittämäsi kuvaaja siis ei sinällään ennusta tulevaa tilannetta Suomessa vuosina 2025-2030.
Jos linkissäsi kerrottu trendi jatkuu, työikäisen väestön määrä vähenee koko ajan Suomessa.
Linkittämäni TED-puhe kertoi ajanjaksosta vuosina 2025-2030 suurimmissa kansantalouksissa. En osaa sanoa, noudattaako Suomen kehitys samaa, kuin muissa suurissa kansantalouksissa.
Näyttää siltä, että aika melkoinen työvoimapula on luvassa maailmanlaajuisesti 2020-luvun loppupuolella.
Henkilötasolla siis ei taida olla haitaksi, että kehittää omaa osaamistaan koko ajan, kysyntää saattaa osaamiselle olla paljonkin. Kielitaito vaikuttaa olevan myös hyväksi. En jatka keskustelua tästä aiheesta: Argumentoin linkittämääni TED-puheeseen viitaten, ei ole hyötyä siitä keskustella, jos sitä ei ole katsottu.
Kiinnostava kysymys on kyllä myös, että jos tai kun Suomea rahoitetaan tulevaisuudessakin verotuloilla, niin mistä niitä veronmaksajia löytyy?
Voi toki olla, että automaatio, robotit ja tekoäly yms. vähentävät myös työvoiman tarvetta. Mahtaako se se kehitys kuitenkaan kulkea käsi kädessä työvoiman vähenemisen kanssa? Ainakin sen ennakointi on lähes mahdotonta.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä hieman toteutuneita lukuja.
Muutokset:
Työvoima 1987 – 2014 +162142
Työlliset 1987 – 2014 -52 792
Työttömät 1987 – 2014 +213 934
Koko tarkastelujakson ajan nämä samaiset asiantuntijat puhuivat tulevasta työvoimapulasta. Perusteina heillä oli silloinkin väestöpyramidit ja ”vääristynyt” ikäjakauma. Tuonakin aikana tapahtui suurten ikäluokkien eläköityminen, minkä piti olla työvoimapulan kannalta Suomen kohtalon kysymys. Miten kävi? Jotenkin ei vain jaksa innostaa nämä työvoimapulan maksetut saarnaajat.
Luvuissa on lähteenä tilastokeskuksen taulukot.
Noista muutosluvuista vielä sen verran, että aika hyvin tuo työttömien määrän kasvu vastaa sitä maahanmuuttoa, joka on perusteltu työvoimapulalla.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä huolen aihe työvoimakilpailusta nousi yllättävän vahvasti esiin opiskelijoiden esseissä. Oma arvaukseni on, että moni heistä samastuu jo nyt kansainväliseen asiantuntijakaartiin ja expat-elämään (ovathan lähes kaikki olleet ainakin puoli vuotta kv. vaihdossa) ja sen pohjalta arvioivat Suomea työntekoympäristönä osittain ulkomaisin silmin.
Ilmoita asiaton viesti
Työvoimasta ei tule pula. Osaavasta työvoimasta tulee huutava pula. Jo nyt osa osaavista pakenee muualle tästä verohelvetistä. He eivätkä heidän lapsensa halua olla elättien kustannusten maksajia. USAan muuttaneiden osaajien nettoansiot kasvoivat 50 prosenttia.
Ilmoita asiaton viesti
Jokela ei osaa tehdä päätelmiä väestörakenteen taulukoista, joihin hän omaa näkemystään perustaa. Mutta tässä on Tilastokeskuksen asiantuntijoiden pätelmiä huoltosuhteen kehittymisestä:
http://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2013-02-21_001.html
Ilmoita asiaton viesti
Kysymys on kahdesta eri asiasta.
Tuo ensimmäinen työvoiman , työllisten työttömien kasvu osoittaa vain sen, ettei maahanmuutto ratkaise huoltosuhdeongelmaa , sillä Suomi ei tuota lisää työpaikkoja.
Vapaa maahanmuutto siis vain huonontaa huoltosuhdetta, jota esittelet
Sotket asioita keskenään
Ilmoita asiaton viesti
Heliste ei taida ymmärtää kokonaisutta, vaikka se niin yksinkertainen onkin:
http://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/2014-…
Väestöllinen huoltosuhde on kehittymässä todella huonoon suuntaa, mutta taloudellinen huoltosuhde ehkä vieläkin huonompaan, mikäli sekä työllisyysastettamme, että yksityisrahoitteisten työpaikkojen määrää ei saada pian nousemaan.
Lopulta kyse on siitä, ketkä ja millä rahoin pitävät huolta ja kouluttavat lapsimme ja ketkä ja millärahoin pitävät huolta vanhuksistamme jo kymmenen vuoden kuluttua ?
Heliste väittää, että Suomi ei tuota enää lisää työpaikkoja. Jos näin on, meidän on aika unohtaa tämän päivän hyvinvointi julkisine palveluineen ja hyväksyä elintasomme romahdus.
Olisiko kuitenkin parempi edes yrittää jotakin huolimatta siitä, että suuryritykset vähensivät Suomesta v. 2013-2015 aikana vain kolmessa vuodessa 62.000 työpaikkaa ja ennakoivat vähennysten jatkuvan edelleen ?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä minä tuon ymmärrän , kyseessä olikin, ettei maahanmuutto paranna huoltosuhdetta vaan huonontaa
Sotkit vain kaksia siaa eli huoltosuhteen ja työllisyyden.Kommentissa kerrottiin työllisyyden kehityksestä eikä oetttu kantaa huoltosuhteeseen
Sinä sotkit sen mukaan ja väität ettemme ymmärrä asiasta mitään
Sinun mukaasi kun keskusten jonkun kanssa veden laadusta ja määrästä niin alat tuputtaa käsityksiä viineistä ?
Ilmoita asiaton viesti
Ja Helisteen mielestä huoltosuhde on Suomessa hyvä ja kestävä v. 2030, kuten olet aiemminkin väittänyt ?
Huoltosuhde ja työllisyys eivät ole kaksi eri asiaa, vaan ovat verrattavissa ja suhteessa toisiinsa. Hyvä huoltosuhde – hyvä työllisyys ja päinvastoin.
Työllisyys ei parane ilman uusia yksityisrahoitteisia työpaikkoja, ja niitä luovat vain yksityiset yritykset, jos toimintaedellytykset ovat kunnossa.
Eilen olit sitä mieltä, että Suomi on hyvä maa yrittää.
Miksi sitten työttömyys on kroonisessa kasvussa ?
Ilmoita asiaton viesti
Ei yrittäjyyden helppous ole työpaikkojen tae.
Vasta ostovoiman kasvu ja hyvät tuotteet tuovat työpaikkoja
Enkä ole puhunut huoltosuhteesta 2030 vaan työikäisen väestön kasvusta/vähenemisestä
Vuoteen 2030 työikäinen väestö vähenee vain vähän
2010 3 546
2020 3 425
2030 3 408
2040 3 453
Sotket vain asioita keskenään , et osaa lukea mitä muut kirjoittavat ja sen vuoksi kirjoitat mitä sattuu vastineeksi
Ilmoita asiaton viesti
Työikäinen väestö siis vähenne vain hiukan, mutta työvoiman ulkopuolisten huollettavien määrä – pääosin vanhukset – lisääntyy samalla paljon.
Kirjoitat mitä sattuu ilman perusteluita, kuten tapasi on ruukannut olla.
Varsinainen oman elämänsä tilastonikkari, joka ei paljoakaan asiantuntijoista omaan käsitykseesä apua hae, vaan luo omat mielikuvansa aivan itse.
Totesit aiemmassa toisessa ketjussa Suomen huoltosuhteen olevan eräs Euroopan parhaimmista v. 2030, joka todetusti on täyttä puppua.
Ilmoita asiaton viesti
Miten niin en osaa? Nykyisessä tilanteess kun työpaikat vähenevät, niin keinotekoinen väestöllisen huoltosuhteen ”korjaaminen” heikentää taloudellista huoltosuhdetta. Oletko muuten itse tehnyt päätelmät näistä väestöllisistä huoltosuhteista? Kannattaisi ehkä maailmanlaajuisesti listata vaikkapa viisi maata, joissa väestöllinen huoltosuhde on parahaalla tolalla. Mikä siellä on hyvinvointivaltion tila? Hyvinvoinnin kannalta väestöllisellä huoltosuhteella ei todellakaan ole kuin huonontava vaikutus, jos taloudellinen huoltosuhde ei ole kunnossa.
Lisäksi on olemassa vielä sellainen tosiseikka, että taloudellisen huoltosuhteen parantamiseksi työperäisen maahanmuuton tulee kokonaisuudessa olla huoltosuhteelta parempaa, kuin mitä maassa tällä hetkellä on. Jos meille tulee kuusihenkinen perhe, joista yksi tulee töihin niin väestöllinen huoltosuhdehan siinä varmasti paranee, mutta taloudellinen huononee. Tällaiseen meillä ei siis ole varaa.
Kun meillä tällä hetkellä on huoltosuhde n. 1:1.5 muistaakseni, niin tämä tarkoittaa, että taloutta parantaakseen maahanmuuttja perheen tulisi olla sellainen jossa molemmat vanhemmat menevät töihin ja heillä on korkeintaa yksi lapsi.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen ja Saksan vanhusten määrä tulee nousemaan jatkossa. Suomessa syntyvyys on laskussa ja oli v. 2015 alimmillaan yli sataan vuoteen.
https://www.sitra.fi/sites/default/files/u489/erkk…
Ilmoita asiaton viesti
Tämän kirjoituksen mukaan vuosi 2020 on ratkaiseva käänne, silloin maapallon vauraimpien maiden väestä yli 20% on yli 65 vuotiaita.
2040 on tämän kirjoituksen mukaan toinen kriittinen vuosi: Silloin suurten ikäluokkien ihmiset ovat yli 85 vuotiatia, eli 4,5% koko väestöstä.
Ilmoita asiaton viesti
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2014090918645454_…
Tuossa muuten maailmanpankin näkemys tuosta tulevasta työvoimapulasta.
Ilmoita asiaton viesti
Oikeat osaajat tahtoo kiertää meidät mm. kovan verotuksen ja kielimuurin takia. Nämä tänne tulevat ”osaajat” tahtoo osata vain lisääntyä ja nostaa tukia.
Ilmoita asiaton viesti
”Lähes kaikki kirjoittajat ovat sitä mieltä, että työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan työvoiman tarjonnan ns. kohtaantohaasteen vuoksi. Laajasti ymmärretään, että työvoiman tarjonta ja sen tarve eivät läheskään aina kohtaa. Näin syntyy jatkuvasti tarvetta ulkomaalaiselle työvoimalle hyvinkin monenlaisissa erilaisissa työtehtävissä, eikä ainoastaan niissä matalapalkkatöissä, joita suomalaiset eivät enää suostu tekemään. Monet vaativat poliitikoilta tämän tosiseikan myöntämistä, sekä nykyistä rohkeampaa, avoimempaa ja päättäväisempää työperäistä maahanmuuttoa koskevaa politiikkaa Suomen kilpailukyvyn edistämiseksi.”
Johtuu siitä, että tällaista ”tosiseikkaa” ei ole oikeasti olemassa, vaan se eksistoi vain retoriikassa. Tai joku voisi demonstroida tätä kohtaanto-ongelmaa jollain tavalla. Joku kausityö, kuten marjojen poiminta on irrelevantti esimerkki. EU:ssa eli kotityömarkkinoilla asuu puoli miljardia ihmistä. Kohtaanto-ongelma ei periaatteessa siis pitäisi olla edes mahdollinen.
Hyvin näkyy myös menneen perille toinen propaganda, eli richardflorida -tyyppinen diversiteetti-babble. Diversiteetti (seksuaalinen, etninen, sukupuoli) ei itsessään tuota yhtäkään ”innovaatiota” tai parempaa businesstä.
Ilmoita asiaton viesti
Diversiteettiin liittyy myös tutkimusta.
Tämän Harvard Business Review:n artsun mukaan diversiteetillä on merkitystä. Tämä tiimeissä ja organisaatioissa.
Lainaus:
Leaders who give diverse voices equal airtime are nearly twice as likely as others to unleash value-driving insights, and employees in a “speak up” culture are 3.5 times as likely to contribute their full innovative potential.
Vain yksi esimerkki artikkelin mukaan: Kun markkinat ovat globaalit, tarvitaan aitoa ymmärrystä kohdemarkkinoista.
Omat kokemukseni erilaisista tiimeistä kertovat samaa, kun diversiteettiä on enemmän, se avaa laajemmin mahdollisuuksia uusille ideoiden yhdistelmille. Tiimien johtamista se ei välttämättä tee helpommaksi, alkuvaiheen yhteisen ymmärryksen löytäminen vaatii enemmän työtä, tavallaan ”yhteisen kielen löytämiseen”. Toki omat kokemukseni eivät ole tilastollisesti kattava otos, lisäksi siihen liittyy subjektiivinen päätökseni siitä, että olen opetellut pitämään tietoisesti yllä tahtotilaa rakentaa huipputiimi taustoista riippumatta jne.
Sekin riippuu usein tahtotilasta, että löytyykö yhteinen ymmärrys vai ei. Tahtotila taas on omasta mielestäni pohjimmiltaan päätös: Millä lailla päätän suhtautua kanssaihmisiini tässä suljetun kierron systeemissä, pienellä maapallollamme? Mielipiteeni on, että kyseessä on nimenomaan päätös.
Aihe on vaativa keskusteltavaksi, koska usein eri ihmiset käyttäessään samoja termejä itse asiassa puhuvat hyvin eri asioista. Lisäksi yhteisen ymmärtämisen löytämistä vaikuttaa haittaavan oleellisesti ”online disinhibition effect” ym.
Ilmoita asiaton viesti
Vai sellainen tutkimus.
Tiesitkö, että käyttämällä tätä Diversity Cream -valmistetta 87% vastaajista kertoivat, että heidän ihonsa tuntuu vastaanottavaisemmalta?
Miten määritellään ”full innovative potential” ja miten sen saavuttamista mitataan? Entä ”value-driving insight”?
Konsultti-babblea tyypillisimmillään, jonka tarkoitus on myydä jotain, ei tuottaa tietoa.
Hard targetteja eli esim. firman arvon kehitystä vs. muut saman alan vastaavan kokoiset firmat ei selvästikään nähty, koska muutoin niitä olisi toitotettu vetopasuunalla.
Jos tämänkaltainen diversiteetti olisi oikea business-ajuri, sitä ei tarvitsisi ajaa kuin käärmettä pyssyyn, vaan se muodostuisi itsestään. Esim. Piilaakson etninen ja sukupuolijakaumat heijastavat todellisia prosesseja arvoketjussa, ei ideologista höpinää.
Ilmoita asiaton viesti
Ok. Onnea valitsemallenne suunnalle.
Ilmoita asiaton viesti
Konsultti-bubblesta en tiedä, mutta kyllä tuollaisia tutkimustuloksia on minunkin eteeni sattunut. Tosiseikkahan kuitenkin on että suomalaisten työpaikkojen diversiteetti on kovaa vauhtia lisääntymässä toimialojen vaativuuden ja siis ulkomaalaisten asiantuntijoiden tarpeen myötä. Kaksi esimerkkiä omasta kokemuksesta: Ympäristöalan pk-yritys, jossa kolmannes venäläisiä tohtoreita; uuden teknologian pk-yritys, jossa neljä viidestä sellaisia ulkomaisia teknologiaosaajia, joita Suomesta ei löydy.
Ilmoita asiaton viesti
Puhumme selvästi eri ilmiöistä.
Eli se, että joku hankkii meritoitumisensa ja osaamisensa perusteella työpaikan, ei ole diversiteetistä tai sen hakuisuudesta johtuvaa riippumatta siitä, mikä työpaikan hankkineen etnisyys, seksuaalinen suuntautuneisuus jne. ovat, vaan aivan normaalia työmarkkinoiden toimimista ja meritokratiaa.
Tavallisesti diversiteettipuhunnan ytimessä on käsitys, että mainitun tyyppinen diversiteetti _itsessään_ tuottaa jotain lisäarvoa tai ”innovaatioita”. Jonka vuoksi esim. Piilaaksoon pitäisi rekrytoida (kiintiöidä) naisia, mustia, homoseksuaaleja jne.
Ilmoita asiaton viesti
Diversiteetistä työssä: Eräs voimakkaimmin kasvaneista startupeista, Slack.
Pienellä otannalla arvioituna diversiteetti vaikuttaisi tuottavan erinomaista tulosta. Tai kääntäen, ei diversiteetistä ainakaan vaikuta olleen haittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tässäpä luettelo ammateista, joissa on pulaa tarjokkaista
Puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjät,sairaanhoitajat ym.
muut muualla luokittelemattomat työntekijät ,sanomalehtien jakajat, lähetit ja kantajat,tuote-esittelijät,avustavat puutarhatyöntekijät,puhelinpalveluneuvojat,
tutkimus- ja markkinatutkimushaastattelijat,suoramyyjät,jätteiden kerääjät,
ylilääkärit ja erikoislääkärit.
Veikkaisin, ettei puhelinmyyjänä tule toimen swahilin kielellä eikä edes englannin kielellä.Vain hyvin harva näistä ammateista sopii kielitaidottomalle.
Kysymys on markkinatalouden kieltämisestä, ei työvoimasta ole pulaa vaan jostain syystä ei haluta maksaa palkkaa.Jos jätteiden keräjälle maksaisi 10000 euroa kuussa niin kyllä Ursinkin olisi jonottamassa työpaikkaa
Työnantajat ja ns ”talousasiantuntijat ” eivät edusta markkinataloutta vaan uokkayhteiskuntaa, jossa palkat eivät määrity markkinoiden mukaan vaan luokka-ajattelun
Ilmoita asiaton viesti
Vasemmiston ja ay-liikkeen hurskaista toiveista huolimatta elämme markkinataloudessa, joka perustuu sopimusvapauteen. Työsuhteita syntyy vain jos ne ovat kannattavia molemmille osapuolille. Jos työn tuottavuus ei riitä kattamaan työnantajalle syntyneitä työvoimakustannuksia, riskiä ja kannattavuuta, työsuhdetta ei synny.
Ilmoita asiaton viesti
Markkinataloudessa voi myös palvelun hintaa nostaa.
Jos työvoimasta on pulaa pitää nostaa palkkoja ja palvelun hintaa.
Näinkin markkinavoimat tasapainottavat
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän se on. Vapailla markkinoilla sen hinta mistä on pulaa nousee ja mistä on ylituotantoa laskee. Sama koskee työn hintaa. Nythän meillä on tilanne kylläkin, jossa sopimukset suojaavat työn hintaa, mutta jos työvoimasta olisi oikeasti pula, niin ei silloin puhuttaisi minipalkkojen laskemisesta.
Mitenkäs muuten kävi näiden Espanjalaisten sairaanhoitajien kanssa. Heitähän tuotiin tänne paikkaamaan hoitajapulaa. Taisivat palata kotiinsa, tai muihin maihin, koska työntekemisen ehdot eivät olleet tarpeeksi hyvät. Eli tämäkin hanke osoitti sen, että todellisuudessa meillä ei ole pulaa työvoimasta, vaan ilmaisesta työvoimasta. Suomihan ei taida olla houkutteleva kohdemaa, kuin kehitysmaiden ihmisille, muutenhan Euroopan 22 miljoonasta työttömästä löytyisi varmasti tulijoita Suomen tarpeisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Tätä sairaanhoitajakeissiäkin opiskelijat (sellaiset jotka sairaanhoitajia itsekin) pohtivat asiantuntevasti. Taisi olla niin, että eivät saaneet kielitaitosyistä täysin koulutustaan vastaavia vastuita, eivätkä myöskään sosiaalisesti viihtyneet oudossa ympäristössä. Tämä viimeksi mainittu lienee yksi suurimpia niistä haasteista joihin puheenvuorossani viittasin.
Ilmoita asiaton viesti
Markkinataloudessa tavaroilla ja palveluilla on omat hintajoustonsa, jotka optimoivat näiden hinnat. Ylihintaisille tavaroille ja palveluille ei ole kysyntää kilpailun pitäessä huolta yleisestä hintatasosta. Työvoimapula on nyt varsin rajattua muutamien harvojen alojen erikoisosaajista ja työpaikojen sijainneita riippuen.
Tämä on nyt hassusti käännetään pulaksi työvoimasta, kun meillä on kuitenkin todellisuudessa huutava pula avoimen sektorin yksityisrahoitteisista työpaikoista, jotka rahoittavat koko järjestelmän rahoituksen. Järjestelmän rahoituksessa on ollut jo 8 vuoden ajan n. 10 miljardin euron vajaus – julkisen talouden alijäämät – jota on katettu voimakkaalla velkaantumisella.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä saattaa olla vähän ohi blogin alkuperäisen aiheen. Silti vaikuttaa siltä, että yksi Suomenkin tämän hetkisen tilanteen juurisyistä julkisen talouden alijäämään on massiivinen verojen maksun vältteleminen. Koska se on mahdollista, ja koska se on nykyisin vielä sallittua. ”What can be done, will be done.”
Eli:
– Verojen maksua vältellään systemaattisesti.
-> Valtio ei saa verotuloja riittävästi
-> Valtio ei voi palkata tekijöitä yhteiskunnan kannalta tärkeisiin tehtäviin.
-> Suomalaisilla ei ole riittävästi ostovoimaa ostaakseen palveluita tms.
-> Irtisanomisten myötä ostovoimaisten kuluttajien määrä vähenee entisestään.
-> Yksityisen sektorin firmat kuihtuvat, koska ei ole ostovoimaisia asiakkaita-
-> Yksityinen sektorikaan ei pysty palkkaamaan tekijöitä.
=> Koko Suomen kansantalous kärvistelee.
Lisäksi ikävänä kerrannaisvaikutuksena:
-> Suomen kilpailukyky vaarantuu pitkällä aikavälillä, koska koulutuksesta karsitaan samalla, kun ennakoidaan suurta poistumaa työmarkkinoilta.
Suomen kansantalous oli 1990-luvulla paljon enemmän suljetun kierron systeemi. Ehkäpä siksi elvytys aiemmilla keinoilla toimi Suomessa vielä 1990-luvulla.
Nykyään on lukuisia keinoja siirtää rahaa valonnopeudella minne vain. 1990-luvun alussa ei ollut vielä esimerkiksi nettiä. Joka siis mahdollistaa myös valonnopeudella tapahtuvat rahansiirrot.
Kyseessä vaikuttaa olevan systeeminen ongelma joka on samalla myös ”wicked problem”.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän nykyinen 45 % veroaste osin maksullisine palveluineen tulisi jo riittää ? Se, miten verorahoja kohdennetaan, siinä varmasti olisi säätämisen varaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ongelma on, että osa verovelvollisista joutuu maksamaan. Osa ei.
Vaikuttaa siltä, että siksi maksuvelvollisten vero-osuus nouseekin kohtuuttomaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä, täältä voit tehdä vertailuja:
http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/…
Ilmoita asiaton viesti
Markkinataloudessa kaikki hinnat joustavat ylöspäin niin paljon ettei kysyntä enää kasva vaan tarjonta ja kysyntä ovat tasapainossa
Työmarkkinat sanelevat vain minimin
Uusia työapikkoja luo kasvu eli ihmisten ostovoiman kasvu mahdollistaa uusien tuooetiden ostamisen ja työpaikkojen kasvun
Markkinataloudessa voi olla pulaa ja ylitarjontaa samaan aikaan
Sotket taas asioita keskenään
Ilmoita asiaton viesti
Enpä sotke.
Markkinataloudessa hinnat joustavat myös alaspäin.
Ilmoita asiaton viesti
Vain ylitarjontatilanteessa, nyt puhuttiin pulasta
Sotket taas asioita
Ilmoita asiaton viesti
Mistä ylitarjonnasta ja mistä pulasta ?
Suomella on pulaa vain yksityisrahoitteisista työpaikoista ( rahoittajista ) samalla väestön vanhenetessa käsiin ja sekä väestöllisen, että taloudellisen huoltosuhteen tullessa kaikkein huonoimmaksi koko Euroopassa.
Ilmoita asiaton viesti
Et taaskaan osannut keskittyä mistä puhutaan, tässä on puhuttu viimeksi työvoimapulasta
Ilmoita asiaton viesti
Työvoimapulasta milloin ?
Nyt vai v. 20030, jolloin omien väittämiesi mukaan aiemmin olet ollut mieltä, että Suomi on eräs huoltosuhteestaan parhaista maista Euroopassa ?
Minä en yksinkertaiseti käsitä, mistä Heliste puhuu milloinkin omintakeisesti ja omituisin väittämin, johon liittää joskus mukaan asian sivusta olevia liitteitä ?
Ilmoita asiaton viesti
Vuoden 2030 jälkeen Suomi kuuluu huotosuhteessa EUn keskikastiin, sillä monessa maassa syntyvyys on ollut heikkoa pitkään ja väestörakenne muuttuu hyvin nopeasti
Olen tietysti esittänyt aivan muita lukuja kuin huoltosuhde, koska olen kommnetoinutkin aivan muuta asiaa ja aivan toisen henkilön kommenttia
Et vain ymmärrä lukemaasi vaan järkesi on hirttänyt kiinni ja jaksat höpöttää huoltosuhteesta vaikka keskustelu koskee aivan muuta
Mutta tuossa linkki huoltosuhteeseenkin 2013-2080 eli huoltosuhde on EUn huonoimpia 2013, mutta asema paranee sen jälkeen ja 2080 olemme keskikastia
http://www.etk.fi/fi/service/kansainv%C3%A4linen_v…
Ilmoita asiaton viesti
Kiva nähdä kun taas kerran kantaväestö keskustelee keskenään kohderyhmästä, jolle on ominaista, että se ei itse osallistu suomenkieliseen keskusteluun. Joten yritän seuraavassa muuttaa tätä epäsuhdetta. Olen asunut Suomessa yli 40 v. Yhtä 11 v. kestäneen (yksin)-yrittäjyyden jaksoa lukuun ottamatta olen toiminut taloushallinnon osaajana eri yrityksissä ja olen edelleen työelämässä.
Suomeen pysyvästi tai pidemmäksi aikaa muuttaneet ulkomaalaiset keskustelevat omissa porukoissa hyvin paljon työoloista Suomessa. He ovat hyvin tietoisia mm. siitä, että myös Suomessa koulutus ja ammatillinen kokemus pääsääntöisesti eivät riitä nauttimaan pitkäkestoisesta vakituisesta työsuhteesta vaan enemmin tai myöhemmin heidätkin saatetaan kutsua mukaan yt-neuvotteluihin. Viimeistään silloin he yleensä kuitenkin huomaavat, että heidän asemansa työmarkkinoilla osoittautuu hankalammaksi kuin suomalaisilla. Pelkkä sukunimi voi olla kompastuskivi vaikka se ei olisi edes kovin eksoottinen. Voin omista sekä muiden koulutettujen maahanmuuttajien kokemuksista sanoa tämän: Ammatillinen ura Suomessa on ulkomaalaiselle työntekijälle aika kivinen tie!
Tiedän nuorista osaajista, jotka suunnittelivat pysyvää muuttoa Suomeen, mutta työskenneltyään joitakin vuosia täällä palasivat takaisin mistä ovat tulleet tai lähtivät toiseen maahan. Syistä mainittiin mm. rajalliset etenemismahdollisuudet, johtamistapaa, nepotismia yms. Yleisesti kummastellaan myös yleisiä työtaisteluja hassuineen ulosmarsseineen ja muutenkin suomalainen aivan liian korkea lakkoherkkyys. Ammattiliittojen vaikutusvalta yrityksissä, jossa työskentelee yli 20 henkeä, koetaan ylimitoitetuksi.
Ulkomainen opiskelija, jolla ei ole vielä riittävää työkokemusta Suomesta voi hyvinkin olla mieltä, että tänne tarvitaan enemmän koulutettuja maahanmuuttajia. Samoin kuin elinkeinoelämän johtohenkilöt, jotka haluavat houkutella tänne heitä enemmän. Mutta jos heidän joukosta minulta kysyttäisiin, kertoisin heille Suomesta muutenkin hyvää, mutta työuraa ajatellen en voisi antaa ruusuista kuvaa. Minusta ei ainakaan ”houkuttelijaa” tule.
Ilmoita asiaton viesti
”Yleisesti kummastellaan myös yleisiä työtaisteluja hassuineen ulosmarsseineen ja muutenkin suomalainen aivan liian korkea lakkoherkkyys. Ammattiliittojen vaikutusvalta yrityksissä, jossa työskentelee yli 20 henkeä, koetaan ylimitoitetuksi”.
Miten palkansaajaksi tänne tuleva voisi tämän kokea huonona asiana? Jos ulkomailta tuleva työntekijä kokee ahdistavaksi sen, että työntekijän asema on liian vahva, niin ei liene kyse mistään huipppuälyn lähettiläästä.
Ilmoita asiaton viesti
Ulkomaiset maahantulijat ja jopa muun maailman talouden vaikuttajat investointisalkkuineen saattavat kummastella Suomen työmarkkinajärjestelmää TUPO:inen, kolmikantoineen ja varsinkin yleissitovuuksineen, sillä tällainen järjestelmä on yleisesti maailmalla yhtä harvinainen, kuin Pohjois- Korean kommunismi konsanaan.
Yleisitovaa työmarkkinakäytäntöä ei ole missään muussa maassa koko maapallolla. Ruotsikin Suomen aimpana suurena esimerkkinä ja idolina hyvinvointiyhteiskunnan kehittäjänä jätti harmillisen sieltä tänne kopsatun käytännön historiaan jo parikymmentä vuotta takaperin.
Voiko olla näin, kuten Jokela väittää, että maapallolla vain Suomen ay-liike, joka puolustaa työntekijän asemaa – ja sitäkin korporatiivisesti keplotelluin verovapauksin suoduin miljardiomistuksin ?
Ulkopuolisen silmin tämä vaikuttaa kovin oudolta – eikä syyttä.
Työmarkinajärjestelmämme on kerrassaan hieno, jos meillä on nyt yli 600.000 rekisteröityä työnhakijaa työvoimaviranomaisten kirjossa ja lisää on tulossa kymmenin tuhansin vuosittain.V. 2020 ei olisi mikään mahdottomuus, että työnhakijota olisi 800.000, mutta työmarkkinamme toimisivat silti ay-liikeen näkokannoin asiallisesti.
Suomessa EK ja ay-liike saavat päättää aivan liian paljosta, ilman kansanvallan ja demokratian niille suomaa riittävää oikeutusta – eli kansan tahtoa äänestyksin.
Ilmoita asiaton viesti
Muualla työnanatjaan luotetaan enemmän
Käytännössä joka maassa työehtosopimukset ovat yleissitovia, sillä ei laeissa ole yksityiskohtaisia määräyksiä joka asiasta.Niinpä kiistoissa turvaudutaan lähellä oleviin sopimuksiin ja oikeuskäytäntöön eli otetaan mallia jonkun muun sopimuksen perusteella ratkaistun riidan ratkaisuista
Tanskassa kaikki työelämän asiat ratkaistaan kaksikantana eli valtio ei puutu työelämään muuten kuin säätämällä lakeja, jotka joku sopimus pakottaa säädettäväksi lakitasoisesti
Ja viime kädessä työlämän ongelmia ratkotaan ILOn sopimusten perusteella, niitä on n 200 ja n 200 valtiota on ratifioinut ne
Niinpä työelämä on suurin piirtein samanlaista koko maapallolla.Ongelma on , kuinka hyvin soppareita ja lakeja noudatetaan esim Indonessiassa arvio oli, että on 30-40 % yrityksistä noudattaa lakeja ja ILOn soppareita
Ilmoita asiaton viesti
Käytännössä joka maassa työehtosopimukset eivät ole väitteesi mukaan yleissitovia – varsinkaan ay-keskusjohtoisesti Suomen tapaan, kuten nyt hatusta näytät nostavan, vaan työehdot sovitaan suositusten pohjalta työpaikkatasolla.
Jos nyt kaivat ILO:n sopimukset perusteeksi Suomen käytännölle, niin tämähän on kuin hätäpaska. Kyseenalaistettaessa vedotaan nykyisin aina epämääräisesti osoitettuihin kansainvälisiin sopimuksiin ja niiden asettamiin ehtoihin.
Heliste voisi linkata sen osion ILO:n sopimuksista, mikä tukisi Helisteen väitettä ?
Ilmoita asiaton viesti
Et näköjään ymmärä lukemaasi
En puhunutkaan lakisääteisestä yleisitovuudesta vaan työmarkkinoiden toiminnan ja oikeuskäytännön muodotamasta de facto yleissitovuudesta.
Työpaikkakohtainen sopiminenkin on harvinaista, useimmiten kyseessä on yrityskohtainen tai alakohtainen sopimus esim Saksan IG Metal on alakohtainen järjestö tai Ruotsin IF Metall
Ja Suomessakin on aina ollut eriä, jotka sovitaan yrityskohatisesti esim palkankorotukset ovat mallia 3 % yleiskorotukseen, 1 % henkilökohtaisin ja 1 % järjestelyvaraa .Nuo kaksi viimeistä ovat yrityskohtaisia
Tuosta löytyvät ILOn sopparit
https://www.tem.fi/files/25956/ilo_yleissopimukset…
Ilmoita asiaton viesti
Suomen yleissitovuus on kaukana ns. de facto yleisitovuudesta, joka ymmärrettäissin enemmänkin suosituksena, kuin kirjallisena Suomen tapaan koko työnantaja- ja työntekijäpuolta koskevana ja koko työmarkkinaa säätelevänä jäykkänä enemmämkin de jure luontoisena rautakankena, joka on muovaamaton, mutta silti usein ay-liitoille yhdentekevä ja haaste lakoille.
Työpaikkakohtainen sopiminen on varmasti yleisin sopimisen muoto ympäri maailman ja myös teollisuusmaissa, huolimatta parista esimerkistäsi pienistä rajoittuneista alakohtaisista metallin sopimuksita Ruotsissa ja Saksassa.
Suomessa yrityskohtainen sopiminen on varsin rajoitettua, mutta muutamissa tapauksissa myös enemmän sallittua, mikäli firma alkaa sulaa alta kannattavuusongelmien myötä. Kuopion entisellä Savon Sellulla nyk. PowerFlute, jonka omistaa australialainen Smurffit, edessä oli tilanne, jolloin työnantaja esitti kaikille työntekijöille 12 tuntisia työpäiviä kahdessa vuorossa per päivä. Pienen kihnuttelun jälkeen soppari hyväksyttiin Paperiliiton vastustuksesta huolimatta ja nyt 3 vuoden jälkeen kaikki näyttävät olevan tyytyväisiä päätökseen. Vaihtoehtona oli tehtaan sulkeminen ja alasajo lopullisesti. Joissakin muissakin tuotantolaitoksissa tätä samaa on yritetty ( vaneriteollisuus ), mutta ay-liitto on näissä päässyt vaikuttamaan työntekijöihin siinä määrin, että kieltäytymisen jälkeen tehdas on jouduttu sulkemaan ja tuotanto siirtämään Suomen ulkopuolelle.
ILO:n sopimuksista et kyllä löydä yhtään mitään yleissitovuudesta, mutta monista muista työhyvinvointiin ja kohtuullisuuteen liittyvistä asioista sinänsä, jotka on tarkoitettu lähinnä kehitysmaiden työolosuhteisiin sopimuksest löytyy mm. lapsityövoiman käyttö jne.. ILO:n sopimus ei myöskään määrittele ay-liikeen asemaa, vallankäyttöä ja liiketoimintaa täysin verovapauksin demokraattisessa yhteiskunnassa.
Melkoisia hölynpölyjä sinä edelleen päästelet.
Ilmoita asiaton viesti
Tupla.
Ilmoita asiaton viesti
Auta toki muistiani.
”Voiko olla näin, kuten Jokela väittää, että maapallolla vain Suomen ay-liike, joka puolustaa työntekijän asemaa”
En nimittäin muista näin kirjoittaneeni.
Sinällään olen paljosta tuossa kirjoittamastasi samaa mieltä, en vain ymmärrä miksi olet sen osoittanut vastaukseksi tuohon minun kirjoitukseen, kun se ei mitenkään siihen liity.
Ilmoita asiaton viesti
Norjassa laittomia lakkoja on enemmän, joten kaukaa ei tarvitse hakea verrokkia
Useimmissa maissa ei joko tunneta koko laitonta lakkoa tai noita 1-3 päivän lakkoja ja ulosmarsseja ei edes luokitella lakoiksi vaan ne kuuluvat sanavapauden antaman mielenosoitusoikeudne piiriin
Ilmoita asiaton viesti
Tämä Leo Carenan kokemus lähestyy niitä huolenaiheita joihin opiskelijoiden esseiden pohjalta viittasin. Meilläkin yliopistolla mielellään pyritään siihen, että tänne ulkomailta tulleista (kandi- ja maisteritason) tutkinto-opiskelijoista (siis ei vaihto-opiskelijoista)ainakin puolet jäisivät suomalaisiin yrityksiin. Tarkkoja tietoja minulla ei ole siitä kuinka hyvin tämä yleisesti toteutuu ja kuinka kauan tänne töihin jäävät pysyvät. Omasta opettajakokemuksesta tiedän ainakin saksalaisten ja venäläisten tutkinnon meillä suorittaneiden rekrytoituvan hyvin suomalaiseen työelämään ja viihtyvän erinomaisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Reijo Jokela kirjoittaa vastauksena viestiini nro 61: ”Miten palkansaajaksi tänne tuleva voisi tämän kokea huonona asiana? Jos ulkomailta tuleva työntekijä kokee ahdistavaksi sen, että työntekijän asema on liian vahva, niin ei liene kyse mistään huipppuälyn lähettiläästä.”
Ymmärrän Sinun repliikkisi, Reijo. Koska sinä näköjään tunnet vain omaasi suomalaista työelämää. Mutta on nyt vain niin, että maailmassa löytyy myös muita työelämämalleja kuin tämä Sinun tuntemasi. Poikkeuksetta kaikki (!) samalta kielialueelta kuin minä Suomeen muuttaneet tuttavani suhtautuvat hyvin kriittisesti tähän työntekijäosapuolen ja työnantajien väliseen vastakkainasetteluun, tosin ilman että he syyttäisivät jompakumpaa osapuolta. Me koemme, että tämä valitettava luottamuspula estää Suomessa laajasti yrityksiä menestymään paremmin sekä työntekijöitä edistymään urallaan. Suomi on monessa asiassa mallimaa, mutta työelämässä ei juuri lainkaan. Pahoittelen Sinulle aiheuttamaani mielipahaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tuo mitään mielipahaa aiheuttanut. Tämä ajatus siitä, että työntekijöiden vahva asema olisi jokin sellainen tekijä, joka heikentää Suomen asemaa työvoiman saannissa on vain kovin vieras.
Toisaalta yritystaustasi varmasti vaikuttaa ajatusmaailmaasi.
En siis ottanut mitään kantaa onko tuo ay-liikkeen asema hyvä vai huono, ihmettelin vain sitä, että miten palkansaajan vahva asema voisi vaikuttaa siihen, etä palkansaaja ei viihtyisi Suomessa.
Sillä on varmasti myös merkitystä, että vaikka työskentelee palkansaajana, niin työskenteleekö johtotehtävissä, vai suoritusportaassa.
Ilmoita asiaton viesti
”Useilla työelämässä olijoilla on jo kokemustakin siitä, että suomalaiset yritysyhteisöt alkavat sietää yhä enemmän henkilöitä, jotka eivät puhu suomea. Suomenkielen hallinnan vaatimus on siis näin ajateltaessa myytti, joka ehkäisee rekrytointeja ulkomailta.”
Tarkoititko Ursin sanoa, että väärä käsitys kielitaitovaatimuksista estää ulkomaalaisia hakeutumasta Suomeen? Vai että yritysjohto ei uskalla palkata englanniksi kommunikoivia ulkomaalaisia pelätessään omien, suomalaisten työtekijöittensä reaktiota?
Ilmeisesti jälkimmäistä. Onpa mielenkiintoista, kun työtaito ja -halu eniten kuitenkin ratkaisevat vastaanoton. Asia erikseen, jos yritysjohto ei vaadi ulkomaalaisilta samaa, kuin suomalaisilta työntekijöiltä, eli harrastaa ns. positiivista syrjintää. Silloin on luonnollista, ettei tulijaa katsota hyvällä.
Ehkä sen väheneminen viime vuosina on muuttanut myös asenteita suopeammiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä ongelmia ulkomaalaisen työvoiman käyttöön aiheuttavat suomalaiset rasistiset ihmisperseet. Tuossa hyvä tuore esimerkki siitä millaista on olla maahanmuuttajana töissä nykyisessä Suomessa.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016020821084289_u…
Ilmoita asiaton viesti
Minä sain sen käsityksen tuosta jutusta, että rasismin kokeminen on vain yksi osa ongelmaa. Eihän tuo jutun kohde edes kerro mitkä etnisyydet noita ongelmia aiheuttavat. Kaiken lisäksi noissa on kysymys yleisistä ongelmista. Esim. K-kaupan Annan videot ovat esimerkki siitä mitä rasismi tuolla alalla tarkoittaa. Se ei suinkaan ole mikään maahanmuuttajien oma ongelma.
Mitä mieltä muuten olet siitä, kun kaveri kertoi, ettei uskalla mennä julkisilla kotia? Eikös meillä ole erään toisen jutun yhteydessä vakuuteltu, että turvallisuustilanne on hallussa?
Ilmoita asiaton viesti
Voihan siinä vähitellen tulla säikyksi jos työelämä on jatkuvaa painia nakkivarkaiden ja rasististien kanssa. Kotimatkalla joku halla-aholaisittain kajahtanut ”naistensuojelija” voi ryhtyä oikeasti purkamaan patoutumiaan ja toteuttamaan uhkauksiaan.
Ilmoita asiaton viesti
”halla-aholaisittain kajahtanut ”naistensuojelija” voi ryhtyä oikeasti purkamaan patoutumiaan ja tpteuttamaan uhkauksiaa”.
Eikö sinusta tunnu ikinä, että täytyisi laittaa jotakin lähdettä kun kerran tällaisista uhkauksista puhut?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä työnantajat palkkaavat henkilökuntaa sen mukaan kun tarvitsevat , meidän maamme vaan sijaitsee niin huonossa paikassa että emme ole mitenkään houkutteleva kohde ja tämä syrjäinen sijainti ja pieni asukasmäärä tekevät meistä vieläkaiken lisäksi kilpailukyvyttömän rahtien takia . Ruotsin tehtaa ovat kaikki Suomen eteläpuolella joten rahdit heiltä Eurooppaan ovat huomattavasti halvemmat . Lisäksi meillä on paljon kuluja joita esimerkiksi Saksassa ei ole kuten lämmítyskulut lumen auraus pitkät etäisyydet . Emme millään konstilla saada maastamme taloudellisesti houkuttelevaa eli maksamalla parempia palkkoja jotta tänne kylmään pohjolan joku muuttaisi, tehtävä on mahdoton
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä Pauli Laasosen mainitsemat asiat ovat arvioni mukaan tuolla taustalla noissa opiskelijoiden huolen aiheissa. Pelkkä raha ei kyllä ratkaise, mistä kertoo mm. saksalaisten nuorten viihtyminen suomalaisessa työelämässä. Suora, rento ja avoin yrityskulttuuri lienee yksi vahvuuksiamme, joita he arvostavat.
Ilmoita asiaton viesti
Heh, olen ollut monessa maassa töissä ja kyllä Suomi on yksi autoritäärisimmistä maista.
Suomessa vallitsee lähinnä ryssäläinen johtamiskulttuuri, management-by-perkele
Saksalaiselle se sopii, sillä he ovat kotimaassaan tottuneet hillitömään byrokratiaan , työnantajan mielivaltaan ja luokkayhteiskuntaan
Ilmoita asiaton viesti
Eikö asia ole kuitenkin suhteellisen yksinkertainen. Nyt meillä puhutaan hienoja näistä houkuttelemisista, vaiihtyvyyksistä, kulttuuriympäristöistä jne. Onko näiden asioiden parissa puuhastelusta todellakaan mitään hyötyä, kun ei ole niitä työpaikkoja.
Vertailukohdaksi voi ottaa tuon ydinvoimalatyömaan. Parakkiasutus, ei paljoa puhetta houkuttelusta, eikä kullttuuritouhuista ja sitlti porukkaa riittää. Tuoltahan voisi ottaa mallia miten porukkaa houkutellaan. Tärkein tekijä lienee se, että tuolla on työpaikkoja. Muu on kyllä pahemman luokan näprästelyä.
Pohjois-Norjassa taitaa olla kovin runsaasti ulkomaalaisia töissä. Mikä siellä on se ”houkuttelevuustekijä”, että porukkaa saadaan tuonne keskelle ei mitään pimeään. Työpaikat taitavat olla aika ensimmäisenä listoilla. Miksi Saudi-Arabiaan saadaan väkeä vaikka maa on arvoiltaa kivikaudella? Työpaikat.
Miksi Suomeen ei sitten saada porukkaa vaikka meillä on jos jonkinmoista houkuttelevuus ja vetovoimatyöryhmää perustettu. Täällä eiu ole työpaikkoja.
Vaikka täällä löytyisikin työpaikka jollekkin ulkomaalaiselle huippukyvylle, niin muutto saattaa jäädä toteutumatta, kun muualla myös tavispuolisolle löytyy töitä.
Soinimaisesti voisi sanoa, että ”ei kannata paljoa mainostaa elokuvalippuja, eööei ole filmiä jota näyttää”.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmisen saa vaikka kuuhun,jos maksaa palkkaa tarpeeksi
Ilmoita asiaton viesti